• Etusivu
• Ajankohtaista
• Toimintakalenteri
• Organisaatio
• Tietopankki
• Vaalit
• Kirjoituksia
• Blogit
• Linkit
• Liity jäseneksi
• Myyntimateriaali
• Anna palautetta!
• Yhteystiedot

Seppo Lehtinen: SDP:n uhka yhdistää hallituspuolueet

Mikä on hallituspuolueita yhdistävä voima? Yhteinen uhka. Sosialidemokraattisen puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen uhka. Porvaripuolueille porvarihallitus on itseisarvo. Yhteisistä strategioista viis, tärkeintä on se, ettei SDP ole mukana päätöksen teossa. Nykyinen hallitus yrittää jatkaa sitä työtä, minkä Esko Ahon porvarihallitus aloitti: palkansaajia edustavan ay-liikkeen toimintaedellytysten vaikeuttaminen ja hyvinvointivaltion murentaminen.

Nykyiset hallituspuolueet ovat kuitenkin useissa yhteyksissä kiitelleet porvarihallituksen yhteistyökykyä ja yksimielisyyttä. Olen ihmetellyt; mitkä sitten ovat ne asiat, joissa hallituspuolueet ovat samojen strategisten tavoitteiden takana?

Aloitetaan ulko-ja turvallisuuspolitiikasta. Päähallituspuolueet ovat valovuosien päässä toisistaan. Kokoomus liittäisi Suomen NATOon vaikka heti, keskusta ei koskaan. Muutenkin ulkopolitiikassaan keskusta nojautuu Kekkosen aikaiseen maailmaan ja sen edustajat kritisoivat usein EU:n toimintaa ja jopa kyseenalaistavat koko jäsenyyden. Kokoomus toimisi paljon kiinteämmässä yhteydessä Euroopan Unioniin ja olisi lisäämässä transatlanttista yhteistyötä. Ja kaikkihan toki muistamme kokoomuksen vahvan vaikuttajan, puolustusministeri Jyri Häkämiehen varoitukset: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Ei varmaan ollut sattumalta todettua, eikä todellakaan edusta keskustan käsitystä.

Tasavallan presidentin valtaoikeusasiassa kokoomus veisi presidentiltä kaiken vallan, mutta joutunee perustuslakimenettelyn vuoksi taipumaan keskustan vastustukseen. Eri mieltä kuitenkin ovat tässäkin asiassa.

Entä sitten talous- ja veropolitiikka. Ei löydy yhteistä strategiaa tälläkään osa-alueella. Viimeisin esimerkki löytyy siitä, kun keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen esittäessään taannoin verojen korotusta hyvätuloisille sai kokoomuksen puheenjohtajalta Jyrki Kataiselta vastaukseksi, että ”esitys on järjetön”. Tällainen on siis valtiovarainministerin käsitys pääministerin kyvystä talouspoliittiseen ajatteluun. Järjettömältä vaikuttaa.

Energiapolitiikassa linjaton linja jatkuu. Kokoomus rakentaisi lisää vaikka kolme ydinvoimalaa, keskusta äärimmäisessä tuskassaan korkeintaan yhden. Vihreiden taktikointi on tässä lähinnä säälittävää. Se suostuu vaikka mihin. Periaatteista viis, kunhan ollaan hallituspöydän ääressä. Vihreät siis istuvat hallituksessa, joka rakentaa lisää ydinvoimaa ja on lakkauttanut ympäristökeskukset. Ympäristöministeriökin on keskustan lakkautuslistalla. Eläköön valtapolitiikka!  RKP:lle puolestaan on sama miltei mikä tahansa, kunhan vain se mitä tehdään, sanotaan myös ruotsiksi. Alltså samma på svenska.

Entäpä aluepolitiikka? Vanhanen hajasijoittaisi asumista ja rakentaisi pilvin pimein kauppakeskuksia taajamien ulkopuolelle, kokoomus sen sijaan tiivistäisi kaupunkirakentamista ja kieltäisi ”ideaparkit”.

Eipä löydy yksimielisyyttä, ei yhteistä strategiaa, ei missään maamme kannalta keskeisessä asiassa.

Kaiken lisäksi hallituspuolueiden kesken näyttää siirrytyn taktiseen tiedonvälitykseen. Pääministeri kuuli vasta tiedotusvälineiden edustajilta, milloin suomalaiset lähtevät pois Afganistanista. Sama toistui, kun joukkoja taas puolestaan oli pyydetty lisää. Tässä ”viestiä” kokoomukselta keskustalle siitä, että gallup-kannatus on jo siirtynyt todelliseen elämään. Koko hallitukselle sopi puolestaan hyvin se, että puolustusvoimain ylipäällikkö, tasavallan presidentti liitettiin tiedotuskatveen piiriin.  

Maamme saatiin porvarihallituksen jälkeen 1990-luvulla jalkeille sosialidemokraattien johdolla. Samaan on mahdollisuus vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Seppo Lehtinen

Kirjoittaja on Turun kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (sd)