Mukavaa kesää kaikille!
Turun SDP:n toimisto on siirtynyt kesätauolle. Seuraavan kerran toimistolla päivystetään 2.8. lähtien. Turun SDP toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää.
Väkipyörä 2/2010 on luettavissa täällä.
Väkipyörä 1/2010 on luettavissa täällä.
Kirjoituksia
Mikael Hiltunen: Uussuomalaisia autettava elämän alkuun

Perspektiiviä maahanmuuttokeskusteluun
Nälkä, vilu ja epätoivo, ne olivat tekijöitä, jotka ajoivat suomalaisia maailmalle 1800-luvun lopulla. Jurot suomalaiset asettuivat mm. Yhdysvaltoihin, vapauden luvattuun maahan, joka tarjosi paremman elämän edellytyksiä. Amerikkalaistuneet suomalaiset lähettivät rahalähetyksiä ja kirjeitä koti-Suomeen. Ikävä kalvoi varmasti monen mieltä ja kielenkin kanssa oli vaikeuksia, mutta oli vain pärjättävä.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen suuri suru saatteli karjalaiset evakot vanhoilta kotiseuduiltaan sodan jaloista vieraaseen ympäristöön. Talvisodassa saavutettua yhtenäisyyttä koeteltiin; jotkut ottivat pakolaiset lämpimästi vastaan ja toiset haukkuivat ryssiksi. Vaikka puhuttiin samaa kieltä, oltiin samaa heimoa, asuttaminen ei aina sujunut täysin mutkattomasti.
1960- ja 1970-luvuilla suuri teollinen rakennemuutos lähti Suomessa vauhdilla käyntiin. Ihmisiä virtasi maalta kaupunkeihin ja pieniä tiloja lakkautettiin. Työtä ei kuitenkaan riittänyt kaikille. Pohjanlahden tuolla puolen houkutteli rikas Ruotsi, tuo ainainen kilpakumppani ja salainen ihailun kohde. Ruotsissa asuvat sukulaiset ja tuttavat kertoivat maan hyvistä työmahdollisuuksista ja anteliaasta sosiaaliturvasta. Taas suomalaiset lähtivät kotimaastaan valoisamman tulevaisuuden toivossa. Moni kotiutui Ruotsiin hyvin, jotkut eivät koskaan. Suomalaisia kohdeltiin Ruotsissa kauan kakkosluokan kansalaisina, pohjasakkana, jotka ryyppäsivät ja heiluivat puukon kanssa.
Vuonna 2009 talouskurimus vaivaa koko maailmaa. Köyhät maat, jotka jo ennestään olivat tiukoilla, kohtaavat nyt murskaavia haasteita. Sukulaisten ja tuttavien rahalähetykset ulkomailta pienevät, kuivuus vaivaa eikä ruokaa riitä kaikille. Köyhyys, epätoivo ja näköalattomuus valtaavat alaa. Vallanpitäjät, jotka eivät ajattele kansansa parasta, kohtaavat kasvavaa vastarintaa. Näistä oloista ihmiset pakenevat rikkaisiin länsimaihin - jopa syrjäiseen ja karuun Suomeen asti.
Maahanmuutto Suomeen lisääntyi vasta 1990-luvulta lähtien. On luonnollista, että monet kantasuomalaiset ovat vielä arkoja ja suhtautuvat epäluuloisesti ulkomaalaisiin, varsinkin tässä vaikeassa taloustilanteessa. Meillä on kuitenkin nyt mahdollisuus valita kehityksen suunta. Joko panostamme uussuomalaisten koulutukseen, työllistämiseen ja kotiuttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, tai annamme heidän syrjäytyä. Suomella ei ole varaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon eikä se ole inhimillisesti oikein. Uussuomalaisia on autettava elämän alkuun ja kohdeltava heitä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.
Turhan taivastelun voisi jättää vähemmälle suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa, on meitäkin autettu historian saatossa.

Tätä kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.
Jätä oma kommenttisi