Mukavaa kesää kaikille!

Turun SDP:n toimisto on siirtynyt kesätauolle. Seuraavan kerran toimistolla päivystetään 2.8. lähtien. Turun SDP toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää.


 

Väkipyörä 2/2010 on luettavissa täällä.

Väkipyörä 1/2010 on luettavissa täällä.

Kirjoituksia

19.07.2010
Pasi Ahola: Palveluseteli ei ole ongelmaton
21.06.2010
Toni Eklund ja Jarmo Rosenlöf: Kokoomuslainen politiikka on kylmää kyytiä
08.06.2010
Ilkka Kantola: Kerjäläiset merkki EU:n keskeneräisyydestä
31.05.2010
Ilkka Kantola: Onko kirkon uskonnonvapautta syytä rajoittaa



 
08.12.2009

Turun SDP tukee seudullista joukkoliikennettä ja toteuttamiskelpoista toimenpideohjelmaa

Turun Sos.dem. valtuustoryhmä

KANNANOTTO 8.12.2009

vapaa julkaistavaksi heti

 

 

Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Turun seudulle saadaan muodostettua yksi yhteinen, seudullinen joukkoliikenneorganisaatio. Kitkattomasti kuntarajat ylittävä toimielin on omiaan kehittämään sujuvaa korkean palvelutason joukkoliikennettä, jonka avulla vähennetään Turun seudun huolestuttavaa yksityisautoilun lisääntymistä ja rajoitetaan pakokaasupäästöjen määrää.

 

Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen suosittelema runkobussilinjoihin perustuva joukkoliikennejärjestelmä on ryhmän mielestä esillä olleista vaihtoehdoista realistisin toimintamalli. Runkolinjoihin perustuvat joukkoliikenneratkaisut ovat kustannus-hyöty–suhteeltaan suhteellisen edullisia ja ne on mahdollisia toteuttaa joukkoliikenne-etuuksineen jo kuluvan suunnittelukauden aikana. Samalla kehitetään koko ajan joukkoliikennettä kohti parempaa palvelutasoa ja ympäristöystävällisyyttä sosialidemokraattien asettamien keskeisten tavoitteiden mukaisesti.

 

Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa suunnitelmia seudullisesta pikaraitiotiestä, mutta pitää sen vaatimia investointeja lähitulevaisuudessa liian suurina. Runkolinjoihin perustuvia joukkoliikennekäytäviä voitaisiin keskipitkällä aikavälillä kehittää kustannustehokkaasti esimerkiksi investoimalla matkustajakapasiteetiltaan parempaan, joustavampaan ja päästöttömään johdinautotekniikkaan. Vaihtoehtoiset selvitykset runkolinjojen toteuttamiseksi johdinautotekniikalla tulisikin käynnistää välittömästi, eikä jättää joukkoliikenteen pitkän aikavälin kehittämistä vain pikaraitiotiekortin varaan.

 

Joukkoliikenteen runkolinjastot on mahdollista muuttaa asteittain kaavoituksen edetessä, yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja matkustajamäärien kasvaessa pikaraitiotielinjoiksi. Koko kehityskaari voidaan toteuttaa siten kestävän talouden näkökulmasta vaiheittain ja varmistaa samalla valtion rahoitusosuudet realistisiin hankkeisiin.

 

Mikäli panostuksia halutaan poliittisin päätöksin muuttaa, toivoo sosiaalidemokraattinen ryhmä, että muutosten talousvaikutukset tuotaisiin rehellisesti esille. Ilman budjetissa varattua rahaa yksikään investointi ei etene ja kauniit tavoitteet jäävät puheiden tasolle. Talousarvioon liittyvissä investointiehdotuksissa tuodaan julki priorisoinnit ja toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ovat perusteena myös valtion rahoituksen myöntämiselle.

 

Lisätietoja:

Mika Maaskola

valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

040 559 1423

mika.maaskola@turku.fi



Kommentit

AS
08.12.2009 klo 15:54
Kaikkein kallein vaihtoehto on toteuttaa ensin runkobussilinjasto, sitten johdinautoja ja vielä ennen pitkää tarvittavat raitiotiet. Kyllä järkevää olisi nyt unohtaa ne johdinautot. Johdinautoissa korostuvat samat ruuhkaongelmat kuin normaaleillakin busseilla eikä niillä saada merkittävää nopeus-, mittakaava- tai houkuttelevuusetua. Raitioteiden kehittäminen on kallis, mutta selvästi hintaansa nähden eniten positiivista muutosta tuova ratkaisu. Rohkeutta tarvitaan tässä asiassa ja toivon että SDP:ltä löytyy sitä ajaakseen systemaattisesti raitioteitä takaisin Turkuun.
 
Pasi Ahola
09.12.2009 klo 11:24
Nyt pitäisi yrittää pitää mielessä, että runkobussilinjasto ei tarkoita sitä, että alamme kutsumaan joitain nykyisistä bussilinjoista runkolinjoiksi. Runkolinjastoon sisältyy sellaisia investointeja, joilla ne saadaan selvästi nopeammiksi ja joustavimmiksi kuin henkilöautolla liikkuminen. Runkobussilinjasto ei myöskään ole eri vaihtoehto kuin johdinautot runkobussilinjoilla. Nämä ovat kehitysvaiheita. Raitiotie-keskustelua vaivaa tällä hetkellä melkoinen dogmaattisuus. Kovimmat puuhahenkilöt eivät hyväksy mitään muita ajatuksia, kuin raitiotielinjojen pikaisen rakentamisen. Pitäisi istua hetkeksi alas ja pohtia. Jos tässä kaupungissa nousee hirvittävä haloo lähikirjastojen ja terveyskeskusten lakkauttamisesta, niin mistä me saamme kaivettua muutaman vuoden sisällä raitiotieinvestointiin vaadittavat rahat?
 
AS
11.12.2009 klo 15:07
Tunnen kyllä runkobussisuunnitelman enkä pidä sitä lainkaan huonona. Päin vastoin, suunnitelmaa pitää lähteä toteuttamaan mahdollisimma päättäväisesti. Toisin kuin pikaraitiotien osalta, suuri osa kalustosta ja tiestöstä on jo valmiina. Runkobussi on kuitenkin bussi, joka kulkee pääosin muun liikenteen seassa. Houkuttelevuus ja täsmällisyys paranee runkobussiparannuksen myötä vain hieman. Samoin olisi laita johdinautojen kanssa. Siksi pikaraitiotie on ainoa todellinen kehityslinja. Ilman näitä kovia puuhahenkilöitä tällä saralla tuskin tapahtuisi mitään, koska vaihtoehto kuitataan helposti juuri mainitsemallasi tavalla: "liian kallista, ei voi toteuttaa". Kukaan tuskin kuvittelee, että raiteita aletaan rakentamaan ainakaan lähimmän viiden vuoden aikana. Tärkeää onkin, että tässä vaiheessa päätetään että pikaraitiotie otetaan mukaan kaavoitukseen ja rahoitusvaihtoehdot selvitetään tarkasti. Vaikka investointi on suuri, en usko sen olevan mahdoton. Terveyskeskusten, kirjastojen ja koulutuksen kohdalla on vaikea laskea säästöjen ja investointien vaikutusta tulevaisuuteen. Raitiotieliikenteen osalta pystytään sentään arvioimaan investoinnilla saavutettavia säästöjä liikennöintikuissa, matkustajamäärien kasvua ja kaupunkirakenteen eheytymistä, koska samanlaisia projekteja on toteutettu muuallakin. Vertailu ei toki ole aina helppoa, mutta esimerkit samankokoisista eurooppalaiskaupungeista antavat uskoa projektiin.
 
Marko Markkanen
11.12.2009 klo 15:18
Mielestäni olennaista on montako tonnia rautaa kuljetetaan per matkustaja-kilometri. Siitä se energiatehokkuus syntyy. Joukkoliikenteen etuajo-oikeus on tavoiteltava asia. Mielestäni miettiä voisi myös pysäkkivälien pidentämistä erityisesti niissä paikoissa joissa pysäkki on molemmilla puolilla samaa risteystä. Ehkä pitäisi määritellä jokin vähimmäisväli. Tämäkin tehostaa sekä energiankäyttöä että tekee nopeuden takia joukkoliikennettä houkuttelevammaksi.
 

Jätä oma kommenttisi

Voit jättää kommenttisi allaolevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.

nimi:

s-posti:

kommentti: