Turun SDP tavattavissa Turun päivänä

Turun SDP:n edustajia on turkulaisten jututettavina su 19.9.2010 klo 11-14 Turun päivänä Heikin markkinoilla kauppatorilla. Tervetuloa kaffelle ja juttelemaan!


 

Väkipyörä 3/2010 on luettavissa täällä.

Väkipyörä 2/2010 on luettavissa täällä.

Väkipyörä 1/2010 on luettavissa täällä.

Kirjoituksia

26.08.2010
Ruth Hasan: Sankariministereitä
16.08.2010
Päivi Pietari: U-sairaalan tilat vaarantavat työntekijöiden terveyden
04.08.2010
Seppo Lehtinen: Itämeri ei saa olla politiikan pelinappula
19.07.2010
Pasi Ahola: Palveluseteli ei ole ongelmaton



Kansanvalta 2020 - osallistuvaa demokratiaa vai eliitin ohjausta?

Dosentti, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund

Åbo Akademi, Demokratiatutkimuksen huippuyksikkö D:CE
E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi
 
 
Esityksen rakenne:
 
  1. Mitkä ovat suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian keskeiset erot ja yhtäläisyydet?
  2. Mitä on osallistuva demokratia ja miksi sitä tarvitaan?
  3. Miltä demokratia (voisi) näyttää Suomessa vuonna 2020.
 Suora demokratia: ”Government by the people” – ihmiset hallitsevat itse. Suora ja jatkuva osallistuminen päätöksentekoon tyypillisesti kansanäänestysten, joukkokokousten ja sähköisten kanavien kautta.
 
Suoraa demokratiaa puolustetaan usein seuraavin argumentein: Ainoa ”puhtaan” demokratian muoto ja lisää kansalaisten mahdollisuuksia päättää omasta kohtalostaan. Edesauttaa poliittisesti sofistikoituneen kansalaisyhteiskunnan luomista, suoralla demokratialla on kasvatuksellisia etuja. Antaa kansalaisille mahdollisuudet ilmaista omat näkemyksensä ilman poliitikkojen tulkintoja ja omia intohimoja. Varmistaa poliittisen järjestelmän legitimiteettiä siinä mielessä, että ihmiset todennäköisesti hyväksyvät päätökset, jotka he ovat itse tehneet.
 
Edustuksellinen demokratia: ”Government for the people” – valitut edustajat hallitsevat.
Kansalaiset valitsevat äänestämällä ketkä heidän puolestaan päätöksiä tekevät.
 
Edustuksellista demokratiaa puolustetaan usein seuraavin argumentein: Käytännön tekijöiden sanelema demokratiamuoto (suora kansanvalta on mahdollinen vain pienissä yhteisöissä). Vapauttaa tavalliset kansalaiset päätöksenteon ikeestä, järkevöittää työnjakoa politiikassa. Valtaa voivat käyttää siihen paremmin soveltuvat ihmiset (koulutus, asiantuntemus, kokemukset). Edesauttaa yhteiskuntarauhan säilymistä kun tavalliset kansalaiset eivät joudu kiistelemään jokapäiväisestä politiikasta, kompromissien teko lisää ymmärrystä konsensuksen ylläpidolle.
 
Edustuksellisen päätöksentekojärjestelmän keskeisiä periaatteita:
  1. Valtaapitävät valitaan säännöllisesti toistuvissa vaaleissa.
  2. Valtaapitävillä on toiminnassaan tietynasteinen itsenäisyys äänestäjien toiveiden suhteen.
  3. Kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä ja poliittiset toiveensa ilman että valtaapitävät yrittävät rajoittaa mielenilmaisuja.
  4. Yhteisten päätösten sisältöä koetellaan julkisessa keskustelussa.
 
Edustuksellisen demokratian kehitysvaiheet (Bernard Manin):
  1. Parlamenttidemokratia. 1800-luvun lopulle asti. Rajoitettu äänioikeus, kansan edustajat luottamushenkilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Poliittinen keskustelu parlamentissa.
  2. Puoluedemokratia. 1900-1990. Joukkopuolueet, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Puolueet keskeisiä toimijoita edustuksellisissa elimissä. Poliittinen keskustelu puolueiden sisällä ja välillä. Puoluesamastuminen, vähäinen liikkuvuus vaaleissa.
  3. Yleisödemokratia. 1990-luvulta alkaen. Imagopolitiikan nousu. Median keskeinen rooli. Puoluekurin väheneminen. Mielipidetutkimusten merkitys päätöksenteolle. Poliittinen keskustelu mediassa, puoluejohtajien medialahjakkuus tärkeä. Liikkuvat äänestäjät.
 
Osallistuva demokratia: Demokratian muoto, jossa kansalaiset ottavat osaa poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon muutenkin kuin vaalien yhteydessä.
Benjamin Barber: vahva demokraattinen keskustelu on osallistuvan demokratian ydin:
tasavertainen kansalaisten välinen keskustelu, jossa tarkoituksena ei ole pelkkä omien intressien ajaminen puheen välityksellä, vaan myös toisten argumenttien kuunteleminen.
Poliittinen keskustelu on siis osallistuvan demokratian kannalta tärkeä lähtökohta:
”Kunnon demokraatti” on puhuja ja kuuntelija, joka käyttää sekä tunnepitoisia että kognitiivisia keinoja puheessaan.
 
Miksi osallistuvaa demokratiaa tarvitaan?
  1. Demokratia vaatii syvällistä keskustelua ja on hidas päätöksenteon muoto.
  2. Sähköiset mediat ovat nopean tiedonvälityksen muoto.
  3. Kun eliitin poliittinen keskustelu käydään pääosin median välityksellä, missä kansalaiset sitten keskustelevat yhteiskunnallista asioista?
  4. Poliittiset puolueet ovat menettäneet joukkopuolueroolinsa kaikkialla Länsi-Euroopassa.
  5. Äänestysosallistumisen laskeva trendi (yli 10 prosenttiyksikköä Suomessa vuodesta 1983).
  6. Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt.
  7. Kansalaisilla nykyisin entistä paremmat valmiudet poliittiseen päätöksentekoon (koulutustaso, poliittinen tietotaso).  
 
Åbo Akademin demokratiatutkimuksen huippuyksikön tavoitteet:
 
  1. Mikä on demokratian tila?
  2. Onko todellinen osallistuva demokratia mahdollista?
  3. Konkreettiset suositukset.
 
Tutkimusmenetelmät:
 
  1. ”Perinteiset” menetelmät
a)      Haastattelututkimukset, rekisteridata ja tapaustutkimukset.
b)      Suomen kansainvälisessä vertailussa.
  1. Kokeelliset menetelmät
a)      Ryhmissä kasvotusten.
b)      Media ja yleisö (iDTV Lab Vaasassa)
c)      Virtuaalisessa ympäristössä: ”Virtual Polity”.
 
Koe 1: Kansalaiskeskustelu ydinvoimasta: ”Pitäisikö Suomeen rakentaa kuudes ydinvoimala?”
1.      ”Deliberatiivinen” kenttäkoe.
2.      144 osallistujaa Varsinais-Suomesta (12 ryhmää, jokaisessa 12 henkilöä).
3.      18.11. 2006 Turussa.
4.      Osallistujat valittu satunnaisotoksena, jossa 2500 aikuista Varsinais-Suomesta. 2000 suomenkielistä ja 500 ruotsinkielistä.
5.      Kokeen avulla testataan osallistuvan demokratian soveltuvuutta päätöksentekoon Suomessa.
6.      Lisätietoja: www.dce.abo.fi/kansalaiskeskustelu
Kansalaiskeskustelun aikataulu:
9:00 Ilmoittautuminen, kahvi ja tervetulotoivotus
9:30 Ohjeistus ja ydinvoimaa koskevan asiantuntijamateriaalin lukeminen
10:30 Ydinvoimaa kannattavien ja vastustavien asiantuntijoiden kuuleminen
11:50 Yleiskeskustelu
12:30 Lounas
13:30 Pienryhmäkeskustelu
15:30 Kahvi
16:00 Pienryhmäkeskustelu
19:00 Päivällinen
 
 
Johtopäätökset: Millaista on suomalainen demokratia vuonna 2020?
 
  1. Ei mullistavia muutoksia itse järjestelmään: edustuksellinen järjestelmä on edelleen demokratian runko.
  2. Poliittiset puolueet ovat edelleen järjestelmän keskeisiä toimijoita mutta puolueiden toimintaedellytykset suhteessa vähäisemmät kuin nyt, puoluetuki ei enää kasva.
  3. Kansalaisten odotukset ja toiveet ovat vaikuttaneet poliittiseen järjestelmään eli osallistuvan demokratian mekanismeja on luotu erityisesti kuntatasolla.
  4. Suurimmat muutospaineet EU:n poliittisissa instituutioissa.
  5. Suurin kansallinen haaste: miten ottaa kaikki kansalaiset huomioon päätöksenteossa eli miten integroida kaikki Suomessa asuvat demokraattiseen järjestelmään (syrjäytyminen, siirtolaisuus)?